Ugaritin kieli
| Ugarit | |
|---|---|
| Tiedot | |
| Alue | Ugaritin kaupunki |
| Ajoitus | 1400–1200 -luvut eaa. |
| Puhujia | kuollut |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | Afroaasialaiset kielet |
| Kieliryhmä | Seemiläiset kielet |
| ISO 639-3 | uga |
| Ohje | |
| Infobox OK | |
Ugaritin kieli on luoteisseemiläisiin kieliin kuuluva kuollut kieli, joka oli läheistä sukua mm. heprealle ja puunille.[1] Se on auttanut selvittämään Raamatun Vanhan testamentin epäselvyyksiä ja on tärkeä tietolähde sen ajan uskonnosta.
Ugaritin kieltä kirjoitettiin nuolenpääkirjoituksella, joka muista nuolenpääkirjoituksista poiketen oli aakkospohjainen eikä tavukirjoitusta. Vokaaleja ei kuitenkaan merkitty näkyviin, paitsi silloin, kun niiden edellä oli glottaaliklusiili.[2] Ugaritia käytettiin noin vuosina 1400–1200 eaa. muinaisessa Ugaritin kaupungissa, joka löydettiin vuonna 1928 Ra’s Šamran alueelta Syyriasta.
Lähteet
Aiheesta muualla
- Annina Wallius: Nuolenpääkirjoitus antaa vinkkejä tietokoneohjelmien tekijöille, Yle Kulttuuriuutiset, 5.7.2010
Afroaasialaiset kielet
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
