Suomi kesäolympialaisissa 1968

Suomi olympialaisissa
Suomi
Maakoodi FIN
NOC Suomen olympiakomitea
Kotisivu www.olympiakomitea.fi
Urheilijoita 66 urheilijaa 13 urheilumuodossa
Lipunkantaja Pentti Linnosvuo
Mitalit
Sija: 24		 Kultaa
1		Hopeaa
2		Pronssia
1		Yhteensä
4

Kesäolympialaiset
1896 • 1900 • 1904 • 1908 • 1912 • 1920 • 1924 • 1928 • 1932 • 1936 • 1948 • 1952 • 1956 • 1960 • 1964 • 1968 • 1972 • 1976 • 1980 • 1984 • 1988 • 1992 • 1996 • 2000 • 2004 • 2008 • 2012 • 2016 • 2020 •

Talviolympialaiset
1924 • 1928 • 1932 • 1936 • 1948 • 1952 • 1956 • 1960 • 1964 • 1968 • 1972 • 1976 • 1980 • 1984 • 1988 • 1992 • 1994 • 1998 • 2002 • 2006 • 2010 • 2014 • 2018 • 2022 •

Infobox OK

Suomi saavutti kesäolympialaisissa 1968 yhteensä neljä mitalia, joista yksi oli kultaa ja kaksi hopeaa ja yksi pronssia. Kisojen mitalitilastossa Suomi sijoittui 24. sijalle.

Suomalaisurheilijat valittiin seitsämässä eri vaiheessa kesä-syyskuun 1968 aikana. Valintamalli oli lajiliittojen toivoma. Joukueen ylijohtaja Jukka Uunilan mukaan valittavalla tulisi olla mahdollisuutta päästä 10 parhaan joukkoon.[1] Ensimmäinen valintakokous 13. kesäkuuta nimesi yhteensä 12 urheilijaa, joista kuusi oli voimistelijoita, neljä painonnostajaa ja kaksi purjehtijaa.[2] Toinen valintakokous oli 30. heinäkuuta toi 32 uutta olympiaurheilijaa, joista seitsemän oli painijoita, kaksi uimaria, neljä nykyaikaisen viisiottelun edustajaa, neljä nyrkkeilijää, kaksi soutajaa, viisi melojaa, painonostoon yksi lisäedustaja ja seitsemän yleisurheilijaa.[3] Kolmas valintatilaisuus oli 12. elokuuta, jossa nimettiin kolme urheilijaa eli yksi uimari sekä purjehtija ja purjehduksen varamies. Lisäksi nimettiin joukkueen yleisjohdon jäsenet.[4] Neljännessä kokouksessa 20. elokuuta OK:n hallitus nimesi 13 urheilijaa ja vaihtoi yhden. Heistä oli yhdeksän ampujaa, yksi nyrkkeilijä, uimahyppääjä, nyrkkeilijä ja yleisurheilija.[5] Syyskuun aikana joukkue sai täydennyksenä vielä kaksi yleisurheilijaa, nelimiehisen pyöräilyjoukkueen, uimahyppääjän, painijan ja voimistelun varamiehen nimeämisen joukkueeseen.

Suomalaiset olympiedustajat matkustivat Meksikoon neljässä ryhmässä, joista ensimmäinen lähti jo 20. syyskuuta ja viimeinen 8. lokakuuta.[6] Joukko Yhdysvalloissa opiskelevia yleisurheilijoita eli Altti Alarotu, Erkki Mustakari ja Pertti Pousi tuli suoraan Yhdysvalloista olympialaisiin.[7]

Suomi saavutti kisoissa neljä mitalia eli painonnostossa Kaarlo Kangasniemi, yleisurheilussa hopeaa keihäänheittäjä Jorma Kinnunen ja hevosvoimistelija Olli Laiho ja pronssia nyrkkeilijä Arto Nilsson.

Mitalistit

Kultaa

Hopeaa

Pronssia

Joukkue

Meksikon kesäolympialaisissa Suomella oli 13 lajiryhmässä kilpaillut 68 urheilijan joukkue. Urheilijoista kaksi toimi varaurheilijoina.[8] Suomen vanhin olympiaurheilija Mexicossa oli 41-vuotias ampuja Tuukka Mäkelä ja nuorin 17-vuotias vapaauimari Marjatta Hara. 18-vuotias kisajoukkueessa oli seka- ja vapaauimari Eva Sigg.[9] Maan lipunkantajana kisojen avajaisissa toimi edellisten olympiakisojen kultamitalisti, pistooliampuja Pentti Linnosvuo.

Joukkueen kokonaisvahvuus oli 68 urheilijan lisäksi 27 joukkueen johtotehtäviin, valmennukseen ja huoltoon kuuluvaa edustajaa. Yleisjohtoon kuului yhdeksän henkilöä. Lajijohto käsitti 30 henkilöä, joista 18 valmentajaa.[10]

Muu henkilöstö

Urheilijoiden lisäksi joukkueeseen kuului 27 joukkueen johtotehtäviin, valmennukseen ja huoltoon kuuluvaa edustajaa. Yleisjohtoon kuului yhdeksän henkilöä. Lajijohto ja -valmennukseen kuului 18 henkilöä.[11]

Valinnoista

Valinnat tehtiin 13. kesäkuuta – 23. syyskuuta seitsemässä valintakokouksessa. Valinnan teki Olympiakomitean hallitus lajiliittojen ehdotusten perusteella. Lopullinen urheilijamäärä oli 68, joista kaksi varalla.

Lajiliittojen ehdotuksista jäi valitsematta ensimmäisellä valintakerralla pyöräilijät ja miekkailijat. Purjehtijat, painonnostajat ja voimistelijat valitiin pääosin heti ensimäisellä kerrlla. Voimistelijoissa Lasse Laine ja Antero Lisko olivat varalle valittuja.[2]

Toisella valintakerralla ampujia valittiin eniten. Painijoista valittiin seitsemän kreikalais-roomalaisen tyylin painijaa vapaapainijoiden jäädessä vielä valitsematta. Pääosa eli seitsemän yleisurheilijaa valittiin myös tällä kierroksella kuten myös nykyaikaisen 5-ottelun edustajat ja nyrkkeilijät.[3]

Kolmas valintakerta toi kolme urheilijaa joukueeseen eli finnjolla-karsintojen pohjalta Jan Winqvistin sekä selkäuimari Ulla Patrikan, joka ui 200 metrin selkäuinnissa alle olympiarajan.[4]

Neljännellä valintakerralla ammuntajoukkue valittiin ehdotetun mukaisesti eli neljä kivääri- ja neljä pistooliampujaa sekä skeet-ampuja Tuukka Mäkelä. Ehdotuksen pohjana oli juuri käydyt ammuntamaaottelut Länsi-Saksaa ja Sveitsiä vastaan, joissa suomalaisampujat onnistuivat hyvin. Nyrkkeilijä Mauri Saarivainio sai tällä kerralla olympialipun samoin kuin uimahyppääjä Tarja Liljeström, vapaapainija Pekka Alanen ja yleisurheiluun maratoonari Pentti Rummakko. Painiliitolla oli ehdolla vapaapainijoiksi myös Tauno Jaskari ja Antti Leppänen sekä kreikkalais-roomalaiseen painiin raskaansarjan Arje Nadbornik, jotka kuitenkin hylättin olympiakomiteassa.[12] Uinnissa olivat hylättyjä ehdolla olleita uimahyppääjät Pentti Koskinen ja Osmo Meskanen, sekauimari Antti Nikula sekä pitkän matkan vapaauimari Juhani Teräsvirta. Maratoonari Rummakon lisäksi yleisurheilussa oli ehdolla myös kuulantyöntäjä Matti Yrjölä, mutta hänen olympiamatkansa ei saanut riittävää kannatusta.[5]

Takaoven mukaisesti yleisurheilussa Suomi-Ruotsi -maaottelussa Suomen keihäsennätyksen heittänyt Kaisa Launela valittiin olympiajoukkueeseen.[13] Norja-Suomi -yleisurheilumaaottelun tuloksena olympiapaikan saivat 800 metrin Pohjoismaiden ennätyksen (PE) juossut Eeva Haimi ja nuorten PE:n 1 500 metrillä juossut Pekka Vasala. Lisäksi maantiepyöräilyn nelihenkinen joukkue Pohjoismaiden mestaruskilpailujen tuloksella sai tuloksellaan olympiamatkan.[14] Viimeiset olympiajoukkuetta koskevat ratkaisut tehtiin 23. syyskuuta. Tällöin nimettiin uimahyppääjä Pentti Koskinen, painija Arje Nadbornik ja voimistelun varamies Lasse Laine. Lisäksi todettiin yleisurheilija Jouko Kuhan poisjääminen joukkueesta. Näin joukkueessa oli 69 urheilijaa ja 27 muuta joukkueen jäsentä.[15]


Yleisjohto

Terveydenhuolto

  • Helmer Kvist, ylilääkäri
  • Kaarlo Hartiala, lääkäri
  • Ilkka Vuori, lääkäri
  • Ruth Grahn, naishuoltaja
  • Unto Andersson, hieroja
  • Pekka Kujala, hieroja
  • Marvin Roberson, fysioterapeutti
  • Matti Turpeinen, hieroja

Edustajat

Lajijohto

  • Ammunta: lajijohtaja Kaarlo O. Leinonen, valmentajat Paavo Näätänen ja Veikko Järvelä
  • Melonta: lajijohtaja Erkki J. Woivalin
  • Nyrkkeily: valmentaja Leo Jokela
  • Nykyaikainen 5-ottelu: valmentaja Paavo Louekari
  • Purjehdus: lajijohtaja J. O. Söderhjelm, huoltaja Juhani Salovaara
  • Paini: lajijohtaja Reino Ikävalko, valmentaja Veijo Vasko
  • Painonnosto: lajijohtaja Pekka Kare
  • Pyöräily: lajijohtaja/valmentaja Simo Klimscheffskij
  • Soutu: valmentaja/huoltaja Bengt-Detlof Krook
  • Uinti: valmentaja Kurt Sundqvist
  • Voimistelu: lajijohtaja Esa Seeste, valmentaja Raimo Heinonen
  • Yleisurheilu: päävalmentaja Valto Olenius, valmentajat Mauri Jormakka ja Mikko Paananen

Tuomarointitehtävät Meksikon kesäolympialaisten tuomarointitehtäviin nimettiin seuraavat suomalaiset henkilöt:[11]:

Lähteet

  • Finland at the 1968 Ciudad de México Summer Games (Arkistoitu – Internet Archive) Sports Reference LLC. (englanniksi)
Afrikka  Algeria  Etiopia  Ghana  Guinea  Kamerun  Kenia
 Keski-Afrikan tasavalta  Kongo-Kinshasa  Libya  Madagaskar  Mali  Marokko
 Niger  Nigeria  Norsunluurannikko  Sambia  Senegal  Sierra Leone
 Sudan  Tansania  Tšad  Tunisia  Uganda  Yhdistynyt arabitasavalta
Aasia  Afganistan  Burma  Ceylon  Filippiinit  Hongkong  Indonesia
 Intia  Irak  Iran  Israel  Japani  Kuwait
 Etelä-Korea  Libanon  Malesia  Mongolia  Pakistan  Singapore
 Syyria  Taiwan  Thaimaa  Vietnam
Eurooppa  Alankomaat  Belgia  Bulgaria  Espanja  Irlanti  Islanti
 Iso-Britannia  Italia  Itä-Saksa  Itävalta  Jugoslavia  Kreikka
 Liechtenstein  Luxemburg  Länsi-Saksa  Malta  Monaco  Neuvostoliitto
 Norja  Puola  Portugali  Ranska  Romania  Ruotsi
 San Marino  Suomi  Sveitsi  Tanska  Tšekkoslovakia  Turkki
 Unkari
Amerikka  Alankomaiden Antillit  Argentiina  Bahama  Barbados  Bermuda  Brittiläinen Honduras
 Bolivia  Brasilia  Chile  Costa Rica  Dominikaaninen tasavalta  Ecuador
 El Salvador  Guatemala  Guyana  Honduras  Jamaika  Kanada
 Kolumbia  Kuuba  Meksiko  Nicaragua  Panama  Paraguay
 Peru  Puerto Rico  Suriname  Trinidad ja Tobago  Uruguay  Venezuela
 Yhdysvallat  Yhdysvaltain Neitsytsaaret
Oseania  Australia  Fidži  Uusi-Seelanti


Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  1. ↑ "Terveisiä Mexicosta" - Vain liikennekysymykset askarruttavat järjestäjiä. Helsingin Sanomat, 18.5.1976, s. 20. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 14.7.2024.
  2. ↑ a b "Meksikolaisia" valittiin jo. Helsingin Sanomat, 14.6.1968, s. 32. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 14.7.2024.
  3. ↑ a b Olympiakomitea nimesi 32 urheilijaa Mexicon - Painin ja yleisurheiluun seitsemän urheilijaa - Kisakehään nousee neljä suomalaista. Helsingin Sanomat, 31.7.1968, s. 12. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 14.7.2024.
  4. ↑ a b Mexicon joukkueemme vahvuudeksi 94-95 - Patrikalle ja Winqvistille matkalippu. Helsingin Sanomat, 21.8.1968, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 14.7.2024.
  5. ↑ a b Suomen olympiajoukkueessa on nyt 60 urheilijaa - Yleisurheilijoilla ja yhdellä ampujalla vielä oma takaovensa. Helsingin Sanomat, 21.8.1968, s. 15. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 14.7.2024.
  6. ↑ Ensimmäinen olympiaryhmä Mexicoon jo viikon kuluttua. Helsingin Sanomat, 13.9.1968, s. 24. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 15.7.2024.
  7. ↑ "USA-lähetys". Helsingin Sanomat, 8.10.1968, s. 26. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 15.7.2024.
  8. ↑ Finland | Olympics at Sports-reference.com. Arkistoitu 17.8.2010. Viitattu 10.2.2020.
  9. ↑ Finland at the 1976 Montreal Summer Games Sports-Reference.com. Arkistoitu 4.8.2014. Viitattu 15.7.2024.
  10. ↑ Nygrén, Helge - Siukonen, Markku, toim.: Suuri olympiateos - osa 1, s. 376. Jyväskylä: Scandia Kirjat, 1978. ISBN 951-9466-05-3.
  11. ↑ a b Siukonen, Markku, toim.: Suuri olympiateos - osa 12: urheilukunniamme puolustajat, s. 389-390. Jyväskylä: Graface, 2001. ISBN 951-98673-1-7.
  12. ↑ Painiliiton listoilla yhä neljä ehdokasta. Helsingin Sanomat, 18.8.1968, s. 22. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 15.7.2024.
  13. ↑ Kaisa Launela Suomen 81:s olympiaedustaja. Helsingin Sanomat, 4.9.1968, s. 20. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 14.7.2024.
  14. ↑ Eeva Haimi, Pekka Vasala ja pyöräilijät Mexicoon. Helsingin Sanomat, 4.9.1968, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 14.7.2024.
  15. ↑ Vielä kolme lisäystä kisajoukkueeseen -. Helsingin Sanomat, 24.9.1968, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 14.7.2024.
  16. ↑ Suomi olisi olut ilmeisesti ainoana ilman varaedustajaa. Helsingin Sanomat, 24.9.1968, s. 24. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 15.7.2024.
  17. ↑ a b Pitkiä valmenusleirejä olympianyrkkeilijöillemme. Helsingin Sanomat, 17.8.1968, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 15.7.2024.